TORSTAI 23. LOKAKUUTA 2014

Teatterin tulevaisuus Espoossa

Teatterin tulevaisuus Espoossa -keskustelutilaisuus oli 23.10. Revontulihallissa Tapiolassa. Tilaisuuden järjesti Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys, pj Leo Eskola. Valmistellut esitykset pitivät teatterinjohtaja Joachim Thibblin ja käyttöpäällikkö Heikki Örn. Mukana keskustelussa olivat myös ohjaajat Juha Jokela ja Johanna Freundlich. Yleisö osallistui aktivisesti keskusteluun.

Tilaisuuden jälkeen kirjoitin tämän muistion jonka toiseksi viimeinen omistusta ja hallinnointia koskeva kappale perustuu aiempaan kirjoitukseeni./ Jarkko Rahkonen

Espoon tarinan (strategian) mukaan Espoo on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Kansainvälisesti korkeatasoinen teatterikin on: Espoon Kaupunginteatteri - The International Theatre of Finland ™ ( vuonna 2014 virallisesti rekisteröity tavaramerkki)

Oma teatterirakennus vielä puuttuu. Uudessa asemakaavassa teatterille on varattu paikka Tapiolassa ns.Vesiputosaltaan viereltä. Espoosta tulee monimuotoinen kulttuurikaupunki kun teatterirakennus valmistuu vuonna 2020. Espoon Kaupunginteatterisäätiö ja Espoon kaupungin kulttuuritoimi on keväällä 2014 asettanut yhteisen suunnitteluryhmän selvittämään teatterin toiminnan ja tekniikan vaatimuksia uudelle teatterirakennukselle.

Teatterijohtaja Joachim Thibblin mukaan suunnittelun lähtökohta on teatterin toimintaidea, eli teatteri jossa näytelmät ovat sekä omaa tuotantoa että vierailjoiden esittämiä. Merkittävä osuus on kansanvälisillä teatteriryhmillä. Tämän teatterin päänäyttämön sopiva koko on noin 500 katsojaa -suuremmalla näyttämöllä vierailuesitykset eivät tavoita riittävän intiimisti katsojia. Toimintaidean mukaan teatterissa tarvitaan kevyt pysyvä henkilöstö, koska teatterin esiintyjät ovat esityskohtaisia. Teatterin kiinteät kustannukset ovat siten suhteellisen pieniä perinteellisiin teattereihin verrattuna joten teatterin taloutta voidaan hoitaa joustavasti teatteriesityksiä tukien. Teatterin korkea taiteellinen taso saavutetaan siten joustavalla ja vahvalla taloudella. Kun teatteri saa vakituisen esityspaikan teatterin toimintaa voidaan kehittää pitkäjännitteisesti toimintaideansa mukaisesti suomalaiseen kulttuurin tukeutuvana korkeatasoisena kansainvälisenä vierailuteatterina.

Teatterirakennuksen rahoitus ja omistusrakenne on vielä suunnitteilla. Teatterirakennukseen on tulossa muutakin kulttuuritoimintaa. Kulttuurikeskusta siitä ei kuitenkaan kannata tehdä koska lähellä on jo Espoon kulttuurikeskus.Teatterin toiminnan ja talouden kannalta on järkevää perustaa kiinteistöyhtiö omistamaan rakennusta. Kiinteistöyhtiön enemmistöosuus olisi kaupungilla ja vähemmistöosakkaina kultuuria tukevia vakavaraisia yhteisöjä. Voidaan myös harkita ertyisiä sponsoreita. Kiinteistöyhtiön hallinnossa tulee teatterilla olla toimintaansa vastaava merkittävä osuus.

Suomen toiseksi suurin kaupunki, kulttuurin ja tekniikan kaupunki Espoo ansaitsee oman teatterirakennuksen. 
Espoon Kaupunginteatteri - The International Theatre of Finland ™ on tulevaisuuden teatteri jolla on keskeinen osuus espoolaisten, suomalaisten ja kansainväisten vierailijoiden kultuuriharrastuksissa.
23.10.2014 Jarkko Rahkonen jarkkorahkosenblogi.blogspot.com